1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Shindo ry. ja sen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on
– kehittää japanilaista itsehoito- ja hoitomenetelmää Shindoa ja siihen liittyviä muita hoitomenetelmiä Suomessa
– kohottaa jäsenkuntansa ammatillista asemaa ja arvostusta sekä tiedollista ja taidollista tasoa
– edistää yksilön ja yhteisöjen yleistä hyvinvointia
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys
– harjoittaa koulutus-, tiedotus- ja työnohjaustoimintaa
– huolehtii jäsenkunnan ammattitaidon kehittämisestä kouluttamisen ja tiedottamisen avulla
– osallistuu kansainväliseen toimintaan
– järjestää opintomatkoja jäsenilleen ja jakaa stipendejä alalla ansioituneille
– hallinnoi hyvinvointi- sosiaaliala- ja kulttuuri-projekteja, joissa Shindoa tai siihen liittyviä hoitomenetelmiä käytetään työvälineenä ja toimia asiantuntijatahona
– harjoittaa jäsenilleen voittoa tavoittelematta tarpeellisten välineiden, asusteiden sekä kirjallisuuden ja musiikin välitystä
Toiminnan tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa, ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, omistaa ja hankkia toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa kioskikauppaa.
3. Jäsenet
Yhdistyksen jäseninä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö. Jäsenyys voi olla varsinaista jäsenyyttä, kokelasjäsenyyttä, kannatusjäsenyyttä tai kunniajäsenyyttä.
Varsinainen jäsen
Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi yksityisen henkilön, joka on:
l valmistunut Shindo- tai Jomon-Shindo-ohjaajaksi
l Maksanut jäsenmaksun
Varsinaiselle jäsenelle kuuluvat kaikki jäsenoikeudet.
Kokelasjäsen
l Yhdistyksen varsinaista jäsenyyttä edeltää kuluvan kalenterivuoden ajan maksuton kokelasjäsenyys, joka alkaa henkilön valmistuttua Shindo- tai Jomon-Shindo-ohjaajaksi.
Kokelasjäsenelle kuuluvat täydet jäsenedut. Kokelasjäsen voi tulla valituksi hallitukseen.
Kunniajäsen
l Kunniajäseneksi voidaan yhdistyksen kokouksen yksimielisellä päätöksellä kutsua siihen ansioitunut henkilö. Kunniajäsen ei voi tulla valituksi hallitukseen. Kunniajäsen voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö.
Kannatusjäsen
l Kannatusjäsen kannattaa yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole velvoitteita, eikä vastuuta yhdistyksessä. Kannatus jäsen ei voi tulla valituksi hallitukseen. Kannatusjäseneksi liitytään maksamalla kannatusjäsenmaksu. Kannatusjäsen voi olla yksityinen henkilö, yhteisö, yhtiö ja säätiö
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi siitä pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.
6. Alajaostot
Yhdistys voi perustaa rekisteröimättömän alajaoston. Jaosto toimii kiinteässä yhteistyössä yhdistyksen hallituksen kanssa ja yhdistyksen sääntöjen hengessä noudattaa yhdistykseltä saamiaan ohjeita.
7. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljä (4) tai kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä. Puheenjohtaja valitaan varsinaisessa kokouksessa vuodeksi (1) kerrallaan. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan, niin että puolet on aina vuosittain erovuorossa.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
9. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on yksi (1) kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tulee antaa tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
10. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi- toukokuussa. Kokouspaikasta päättää hallitus.
Ylimääräinen kokous pidetään kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetulla kirjeellä, sähköpostilla tai tekstiviestillä.
12. Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat.
1. Kokouksen avaa yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi äänten laskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä neljä (4) tai kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä.
9. Valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
10. Päätetään hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioista seuraavalle vuodelle.
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamista päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.