YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
- Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen virallinen nimi on Suomen Kuratomi Jomon Shindo Ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys voi käyttää seuraavia epävirallisia nimiä kansainvälisissä yhteyksissä:
Finska Kuratomi Jomon Shindo Förening
Finnish Kuratomi Jomon Shindo Association
Finlandés Kuratomi Jomon Shindo Asociación
フィンランド倉富縄文心導協会
- Tarkoitus ja toiminnan laatu
Suomen Kuratomi Jomon Shindo yhdistys toimii Kansainvälisen Kuratomi Jomon Shindo yhdistyksen (International Kuratomi Jomon Shindo Association) alla noudattaen Suomen käytänteitä ja lakeja.
Yhdistyksen tarkoituksena on
– edustaa Kuratomi Jomon Shindo menetelmää Suomessa, saaden siihen tarvittaessa ohjeita menetelmän kehittäjältä Sensei Kazuko Kuratomilta ja/tai Kansainväliseltä Kuratomi Jomon Shindo yhdistyksen puheenjohtajalta tai muulta KKJS:n edustajalta
– lisätä Kuratomi Jomon Shindo menetelmän tunnettuutta Suomessa
– olla aktiivinen osa kansainvälistä Kuratomi Jomon Shindo yhteisöä
– kehittää japanilaista itsehoito- ja hoitomenetelmää Kuratomi Jomon Shindoa ja siihen liittyviä muita hoitomenetelmiä Suomessa
– kohottaa jäsenkuntansa ammatillista asemaa ja arvostusta sekä tiedollista ja taidollista tasoa
– edistää yksilön ja yhteisöjen yleistä hyvinvointia
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys
– harjoittaa koulutus-, tiedotus- ja työnohjaustoimintaa
– huolehtii jäsenkunnan ammattitaidon kehittämisestä kouluttamisen ja tiedottamisen avulla
– osallistuu kansainväliseen toimintaan
– järjestää opintomatkoja jäsenilleen ja jakaa stipendejä alalla ansioituneille
– hallinnoi hyvinvointi-, sosiaaliala- ja kulttuuri-projekteja, joissa Kuratomi Jomon Shindoa tai siihen liittyviä hoitomenetelmiä käytetään työvälineenä ja toimii asiantuntijatahona
– harjoittaa jäsenilleen voittoa tavoittelematta tarpeellisten välineiden, asusteiden sekä kirjallisuuden ja musiikin välitystä
Toiminnan tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa, ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, omistaa ja hankkia toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa kioskikauppaa.
- Jäsenet
Yhdistyksen jäseninä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö. Jäsenyys voi olla varsinaista jäsenyyttä, kokelasjäsenyyttä, kannatusjäsenyyttä tai kunniajäsenyyttä.
Varsinainen jäsen
Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi yksityisen henkilön, joka on:
l valmistunut Shindo- tai Jomon-Shindo-ohjaajaksi tai opiskellut jonkin osion Kuratomi methodista
l Maksanut jäsenmaksun
Varsinaiselle jäsenelle kuuluvat kaikki jäsenoikeudet.
Kokelasjäsen
l Yhdistyksen varsinaista jäsenyyttä edeltää kuluvan kalenterivuoden ajan maksuton kokelasjäsenyys, joka alkaa henkilön valmistuttua Shindo-, Jomon-Shindo-ohjaajaksi tai opiskeltua jonkin osion Kuratomi methodista.
Kokelasjäsenelle kuuluvat täydet jäsenedut. Kokelasjäsen voi tulla valituksi hallitukseen.
Kunniajäsen
l Kunniajäseneksi voidaan yhdistyksen kokouksen yksimielisellä päätöksellä kutsua siihen ansioitunut henkilö. Kunniajäsen ei voi tulla valituksi hallitukseen. Kunniajäsen voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö.
Kannatusjäsen
l Kannatusjäsen kannattaa yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole velvoitteita, eikä vastuuta yhdistyksessä. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi hallitukseen. Kannatusjäseneksi liitytään maksamalla kannatusjäsenmaksu. Kannatusjäsen voi olla yksityinen henkilö, yhteisö, yhtiö ja säätiö.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.
- Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi siitä pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai hän ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
- Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.
- Alajaostot
Yhdistys voi perustaa rekisteröimättömän alajaoston. Jaosto toimii kiinteässä yhteistyössä yhdistyksen hallituksen kanssa ja yhdistyksen sääntöjen hengessä noudattaa yhdistykseltä saamiaan ohjeita.
- Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljä (4) tai kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä. Puheenjohtaja valitaan varsinaisessa syyskokouksessa kolmeksi vuodeksi (3) kerrallaan. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan, niin että puolet on aina vuosittain erovuorossa.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuoden välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
- Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
- Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on yksi (1) kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa toiminnantarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
- Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-huhtikuu ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouspaikasta ja tavasta päättää hallitus. Kokoukset järjestetään läsnäkokouksena, johon on mahdollista osallistua etänä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Mikäli tilanne vaatii voi kokouksen järjestää myös täysin etäkokouksena.
Ylimääräinen kokous pidetään kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
- Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kevät- ja syyskokoukset sekä ylimääräinen kokous koolle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetulla kirjeellä, sähköpostilla tai tekstiviestillä.
- Yhdistyksen kevät- ja syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat.
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat
- Kokouksen avaa yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto.
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat
- Kokouksen avaa yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
- Valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä neljä (4) tai kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Kausi alkaa seuraavan vuoden alusta.
- Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
- Päätetään hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten, rahastonhoitajan, sihteerin, tiedottajan, toiminnantarkastajan sekä muista mahdollisista palkkioista seuraavalle vuodelle.
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
- Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.